Yritysjärjestelyt SOTE-alalla

Sisällysluettelo

Sote-alan yritysjärjestelyt ja niiden erityispiirteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla tapahtuvien yrityskauppojen määrä on kasvanut viime vuosina. Toimialalla tehtävät järjestelyt edellyttävät alan tuntemusta sekä ymmärrystä alan erityispiirteistä. Alan keskeisimpiä erityispiirteitä ovat korkeaa tietosuojaa vaativien arkaluonteisten tietojen käsittely, korostunut luottamuksellisuuden tarve, laaja viranomaissääntely ja yksityiskohtaiset lupaprosessit.

Ohessa on kuvattu keskeisimpiä toimialan erityispiirteitä.

 

Sote-alan erikoispiirteet yritysjärjestelyissä

Sote-alan yritysjärjestelyt eroavat muista toimialoista muutamalla erityisellä tavalla, ja siksi onkin ehdottoman tärkeää, että ne otetaan huomioon jo heti prosessin alkuvaiheessa. Hyvä suunnittelu auttaa ehkäisemään näihin aiheisiin liittyvät ongelmat yrityskauppojen myöhemmässä vaiheessa.

 

  • Asiakaskunta

Ensimmäisenä erityispiirteenä voidaan pitää toimialan asiakaskuntaa. Muihin toimialoihin verrattuna sote-alan yritykset hallinnoivat hyvinkin henkilökohtaisia yksityis- ja terveystietoja asiakkaistaan. Yrityskaupoissa tuleekin löytää tasapaino asiakkaiden yksityisyydensuojan ja toisaalta yrityksen ostajan tiedonsaannin välillä. Varsinkin pienillä ja keskisuurilla sote-alan yrityksillä liiketoiminnan suuruus ja liikevaihto perustuvat hyvin pitkälti asiakaskuntaan ja asiakkaiden tarvitseman hoidon vaativuuteen. Jotta ostajaehdokas voisi ymmärtää ostamansa yrityksen liiketoimintaa, sen tulee pystyä tarkastelemaan myös asiakaskuntaan liittyvää informaatiota. Asiakaskunnan tunteminen vaikuttaa ostettavan liiketoiminnan tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä kaupan jälkeiseen integraatioprosessiin. Yrityskaupassa toimivan neuvonantajan tuleekin tietää tarkasti, missä vaiheessa ja missä muodossa asiakastietoja voidaan luovuttaa ostajalle ja minkälaiset toimialan markkinakäytännöt ovat. Yleisenä ohjeena voidaankin pitää, että asiakkaista ei tulisi luovuttaa ennen yrityskaupan sulkemista mitään sellaisia tietoja, joista asiakkaan voisi tunnistaa.

 

  • Viranomaislupamenettely

Yrityskaupan muodon ja kaupan kohteen mukaan ostaja voi joutua hakemaan uutta toimilupaa toimivaltaiselta viranomaiselta. Mikäli yrityskauppa tehdään liiketoimintakauppana, uuden omistajan tulee hakea uutta toimilupaa, sillä sosiaali- ja terveysalalla toimiluvat ovat yrityskohtaisia. Mikäli kaupan kohteena on yhtiö, ostajan ei tarvitse hankkia uutta toimilupaa, sillä toimilupa siirtyy yrityskaupan mukana uudelle omistajalle.

 

Liiketoiminnan laajuuden mukaan toimiluvan myöntää joko Aluehallintovirasto tai Valvira. Vaikka virallisesti lupamenettely onkin sama koko maassa, menettelytavoissa ja käytännöissä on huomattavia alueellisia eroja. Neuvonantajan tulee tuntea liiketoiminnan alueella käytössä olevat tavat ja menettelykäytännöt, jotta lupakäsittely sujuisi ilman turhia viivästyksiä. Toimilupien käsittelyihin liittyy myös paljon kirjoittamattomia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka neuvonantajan tulee tietää.

 

  • Liiketoiminta sote-alalla ja sen vaikutus yritysjärjestelyihin ja yrityskauppoihin

Sote-alalla liiketoiminnan malli ja sen kannattavuus vaihtelevat suuresti toimialan sisällä. Tästä syystä ’one size fits all’ -sarjatyöajattelu ei sovi sote-alan yrityskauppoihin. Liiketoiminnan kustannusrakenne vaihtelee suuresti esimerkiksi laitoshoitoa ja kotihoitoa tarjoavien toimijoiden välillä, vaikka hoitotyöntekijöiden työnkuva olisikin melkein identtinen. Tällaiset kustannusrakenteelliset vaihtelut tulee ottaa huomioon niin tarjousta tehtäessä, tarjouksia analysoitaessa kuin Due Diligence -prosessin aikanakin. Sote-alalla myös lainsäädäntö vaikuttaa liiketoimintaan muita toimialoja enemmän muun muassa henkilöstömitoitusten ja toimitilastandardien muodossa.

 

  • Ostajat

Kuten muillakin toimialoilla lähestyttävät ostajaehdokkaat tulee valita myytävänä olevan liiketoiminnan mukaisesti. Suomessa sote-alan yrityksiä ostaa säännöllisesti pieni määrä alan suurimpia toimijoita. Yritysjärjestelyiden neuvonantajan tulisi kuitenkin tuntea ostajaehdokkaita sen verran hyvin, että osaa valita näistä toimijoista oikeat ehdokkaat lähestyttäviksi. On myös tapauksia, joissa ostajaehdokkaita tulee etsiä Suomen rajojen ulkopuolelta, joten asiantuntijan on hyvä tuntea myös naapurivaltioiden toimijoita alalta. Erityisesti sote-alalla oikean ostajaehdokkaan löytäminen on tärkeää ja vaatii neuvonantajalta aktiivista toimintaa.

 

  • Henkilöstövaltaisuus

Palvelualaksi sote-ala on hyvin henkilöstövaltainen. Se näkyy niin työ sopimuksissa ja työehtosopimuksissa kuin toiminnan henkilöstöriippuvuudessa ja kiristyvissä henkilöstömitoitusmääräyksissä. Sote-alan yritysten, jotka tarjoavat hoitopalveluita, tulee jatkuvasti huomioida lupamääräinen henkilöstömitoitus toiminnassaan, ja tämä mitoitus määrää pitkälti liiketoiminnan kannattavuuden alalla. Tästä syystä ala on myös hyvin riippuvainen henkilöstöstään, jotta toiminta pysyy toimiluvan mukaisena ja täten lainsäädännön puitteissa.

 

Sote-alan yritysjärjestelyiden asiantuntija

Vaikka kaikki toimialat vaativatkin tekijöiltään alan erikoisosaamista ja alaa koskevien erikoispiirteiden tarkkaa tuntemusta, toimialatuntemus kuitenkin korostuu sote-alalla.

Sote-alan yritysjärjestelyissä on tärkeää löytää neuvonantaja, joka on kokenut niin sote-alalla kuin yritysjärjestelyissä. Juristi tai yritysvälittäjä, jolla on laajakin kokemus yritysjärjestelyistä ja yrityskaupoista, ei välttämättä ole se oikea asiantuntija sote-alalla. Toisaalta pelkkä käytännön kokemus sote-alalta ei takaa neuvonantajan pätevyyttä alan yritysjärjestelyihin. Yritysjärjestelyt vaativat talouteen, liiketoiminnan kehittämiseen ja juridiikkaan liittyviä taitoja sekä myös alan erikoisosaamista.

Valittaessa asiantuntijaa sote-alan yritysjärjestelyyn ja yrityskauppoihin huomiota tulee myös kiinnittää siihen, mitä muita yhteyksiä alaan palveluita tarjoavilla toimijoilla on. On erityisen tärkeää valita asiantuntija, jolla on kattava kokemus alalta, mutta jolla ei ole muita yhteyksiä alaan, jotta erinäiset eturistiriitojen tuomat haitat voidaan välttää.