Tässä artikkelissa esittelemme neljä yksinkertaista tapaa, joilla yrityksen arvoa voi arvioida. Pienyrityksen arvonmääritys tulee usein ajankohtaiseksi tulevaisuuden vaihtoehtoja ja mahdollista yrityskauppaa pohdittaessa. Tarkemman arvion tekemiseksi suosittelemme kääntymään asiantuntijan puoleen.
”Mikä on yritykseni arvo?” Yksinkertainen vastaus: se, millä joku on valmis yrityksesi ostamaan ja sinä myymään. Arvonmääritykseen on kuitenkin olemassa tyypillisiä metodeja, joiden pohjalta yrityksen mahdollista myyntihintaa voidaan arvioida. Olemme kirjoittaneet blogiimme tyypillisimmistä ostajan ja myyjän näkökulmaeroista.
Arvonmääritys voi olla ajankohtainen seikka myös hakiessasi lainaa, etsiessäsi potentiaalista sijoittajaa tai sukupolvenvaihdostilanteessa.
Menetelmä 1: Käytä arvonmäärityslaskuria
Verkossa on tarjolla useita laskureita, jotka antavat karkean hinta-arvion. Laskureiden käyttöön tarvitset tilinpäätöstietoja.
Finnveran laskuri arvioi yrityksesi arvoa yhtiön tuloksentekokyvyn perusteella:
https://www.finnvera.fi/kasvu/tietoja-omistajanvaihdoksesta/laske-yrityksen-arvo
Business Joensuun laskuri arvioi yrityksesi arvoa tuloksentekokyvyn tai yhtiön varallisuuden perusteella:
https://osuva.businessjoensuu.fi/m%C3%A4%C3%A4rit%C3%A4-yrityksesi-arvo/
Menetelmä 2: Varat vähennettynä veloilla
Yksi yksinkertaisimmista arvonmääritysmenetelmistä on arvioida yrityksen omistaman omaisuuden arvo vähennettynä veloilla. Verottaja kutsuu tätä tapaa yrityksen substanssiarvon määrittelemiseksi. Tällä menetelmällä laskettuna liiketoiminnan arvo ja näin myös yrityksen arvo on omaisuuden ja velkojen erotus.
Vaikka tämä arvonmääritysmenetelmä on yksinkertainen, se ei kuitenkaan ole kokonaisvaltainen, koska se ei ota huomioon yrityksen kannattavuutta tai kasvumahdollisuuksia. Esimerkiksi pienille vähittäiskaupoille tämä menetelmä on hyvä, sillä niillä on tyypillisesti enemmän tuotteita varastossa ja näin ollen enemmän omaisuutta taseessa kuin esimerkiksi palveluyrityksillä.
Yrityksen taseessa näkyy omaisuuden tämänhetkinen kirjanpitoarvo, joka on omaisuuserän hankintahinta vähennettynä mahdollisilla poistoilla. On kuitenkin tärkeää huomioida, että joidenkin tase-erien todelliset arvot eivät kuitenkaan vastaa taseessa olevaa kirjanpitoarvoa. Tällaisessa tilanteessa niiden arvostus täytyy muuttaa markkina-arvoon. Tällaisia tase-eriä ovat tyypillisesti kiinteistöt sekä koneet ja kalusto.
Kuten mainittu, omaisuusperäinen arvostus ei ota huomioon yrityksen kannattavuutta tai sen kasvupotentiaalia. Arvonmäärityksessä voidaan kuitenkin huomioida sellaisia seikkoja, jotka eivät näy suoraan yhtiön taseessa. Esimerkiksi kattava asiakasluettelo voi olla jollekin ostajalle hyvinkin arvokas erä, mikäli yritysoston motiivina on nimenomaisesti asiakaskunnan kasvattaminen ja laajentaminen.
Myös liikearvo on erä, joka voidaan ottaa huomioon pienyrityksen arvostuksessa. Liikearvo on abstrakti käsite, joka on voinut syntyä eri yrityksillä eri syistä. Toiselle se voi olla brändin tunnettavuus, toiselle uskollinen asiakaskunta ja kolmannelle esimerkiksi osaava henkilöstö. Yllä mainitut aineettomat erät eivät näy taseessa sen takia, että yrittäjä on luonut ne itse.
Kun yrityksen omaisuus on selvillä, täytyy arvonmäärityksessä huomioida myös sen velat. Huomioon tulee ottaa ostovelat, lomapalkkavelat ja muut lyhytaikaiset velat sekä pitkäaikaiset velat. Kaikkien velkojen määrittely on usein helpompaa kuin omaisuuserien arvostaminen, sillä velkojen pitäisi näkyä ajantasaisina kirjanpidossa.
Menetelmä 3: Tuloksentekokyky
Kuten nimestäkin voi päätellä tämä menetelmä korostaa yrityksen kannattavuutta ja kassavirtaa arvonmäärityksessä. Menetelmä on oiva pienten palveluyritysten arvonmääritykseen. Kun ensimmäisessä menetelmässä arvonmääritys keskittyi taseeseen, niin tässä menetelmässä se keskittyy ennemminkin tuloslaskelmaan.
Menetelmän perustana on yrityksen oikaistun käyttökatteen laskeminen. Oikaistu käyttökate saadaan selville, kun liikevoittoon lisätään poistot, yksittäiset ydinliiketoimintaan kuulumattomat menot, kuten kertaluonteiset asiantuntijapalvelut sekä omistajan itselleen maksamat palkat, palkkiot ja muut etuudet, mikäli ne ovat markkinatasoa selvästi korkeampia.
Toimialasta ja yrityksestä riippuen oikaistu käyttökate kerrotaan 2–6:lla. Kertoimen suuruus riippuu monista tekijöistä, kuten yritykseen ja toimialaan liittyvistä riskeistä, tulevaisuuden näkymistä ja yleisestä markkinatilanteesta.
Menetelmä 4: Toteutuneet kauppahinnat
Tämä menetelmä vastaa paljolti kiinteistöjen arvonmääritystä. Arvonmäärityksessä pyritään tunnistamaan markkinoilla tapahtuneita yrityskauppoja, jotka ovat verrannollisia yritykseesi. Vastaavia yrityskauppoja voi olla kuitenkin vaikea löytää, sillä niitä ei tapahdu samalla volyymillä kuin asuntokauppoja, ja silloin kun tapahtuu, niin kauppahinta pidetään usein salaisena. Siitä huolimatta kannattaa keskustella yrityskauppojen asiantuntijoiden kanssa, sillä heillä on usein hyvä käsitys markkinatilanteesta.
Vertailukelpoisia yrityksiä etsittäessä tulee ottaa huomioon seuraavat tekijät: toimiala, henkilöstön määrä, asiakaskunnan laajuus ja sijainti. Yrityksen arvoon liittyy niin sen sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät.
Yrityskaupan asiantuntijoilla on tyypillisesti käytössään tietokantoja, joista he voivat tarkastella toteutuneiden yrityskauppojen hintatasoja.
Yrityksen arvonmäärityksen teoriaa
Jos haluat perehtyä syvällisemmin yrityksen arvonmäärityksen teoriaan, kannattaa tutustua analyysitalo Inderesin kattavaan artikkelisarjaan aiheesta:
Osassa 1 käsitellään kassavirtamallia:
https://www.inderes.fi/fi/arvonmaarityksen-ihmeellinen-maailma-osa-1-dcf-malli
Osassa 2 käsitellään arvostuskertoimia:
https://www.inderes.fi/fi/arvonmaarityksen-ihmeellinen-maailma-osa-2-arvostuskertoimet
Osassa 3 käsitellään suhteellista arvonmääritystä:
https://www.inderes.fi/fi/artikkeli/arvonmaarityksen-ihmeellinen-maailma-osa-3-suhteellinen-arvostus
