Yrityskaupat ja uusi yt-laki – muutosneuvottelut osana yrityskauppaa

Sisällysluettelo

Hyvin usein puhutaan yrityksen laittamisesta myyntikuntoon tai yrityskauppaan valmistautumisesta. Yksi hyvin konkreettinen toimenpide tässä prosessissa on yrityksen liiketoiminnan tai liiketoimintojen tarkastelu niiden kannattavuuden ja sitä kautta houkuttelevuuden näkökulmasta. Mikäli yrityksellä on kannattamatonta liiketoimintaa, jonka kuluja ja tappiota on katettu muulla, kannattavalla liiketoiminnalla, on hyvinkin mahdollista, että järjestely ei houkuttele ostajaehdokkaita eikä tuleva omistaja halua jatkaa samalla linjalla tulevaisuudessa.

Kannattaakin pohtia, tulisiko jo ennen aktiiviseen myyntivaiheeseen siirtymistä lopettaa sellaisia yrityksen liiketoiminnan osa-alueita, jotka eivät enää palvele tarkoitustaan. Osana pohdintaa tulee myös ottaa huomioon henkilöstöön heijastuvat vaikutukset ja mahdollisten muutosneuvotteluiden eli entisten yt-neuvotteluiden käynti yrityksessä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä yrityksen omistajien tulee ottaa työnantajina huomioon ennen muutosneuvotteluita ja niiden aikana.

 

Uusi yt-laki ja muutosneuvottelut

Uusi yt-laki astui voimaan 1.1.2022, ja sen myötä yt-neuvotteluita kutsutaan nykyisin muutosneuvotteluiksi. Neuvotteluiden sisältö ja kulku eivät kuitenkaan ole juurikaan muuttuneet uuden yt-lain myötä. Kuten ennenkin muutosneuvotteluiden piiriin kuuluvat työnantajan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella harkitsemat irtisanomiset, lomautukset, osa-aikaistamiset ja työsopimusten yksipuoliset muutokset. Yrityskaupan näkökulmasta keskeisimpinä näistä voidaan pitää irtisanomisia ja osa-aikaistamisia.

 

Suunniteltu yrityskauppa ja muutosneuvottelut

Yt-lain mukaan muutosneuvottelut tulee aloittaa, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voisivat johtaa yhden tai useamman työntekijän työsuhteen muutoksiin. Jos työnantaja harkitsee yrityskauppaa suunnitellessaan esimerkiksi yhden liiketoiminnan osa-alueen lakkauttamista, tulisi muutosneuvottelut aloittaa, mikäli lakkauttamisesta seuraisi muutoksia työntekijöiden työsuhteisiin. Muutosneuvotteluihin valmistautuessa tulee asettaa tavoitteet ja laatia alustavat suunnitelmat. Työnantajan tavoitteena voi esimerkiksi olla liiketoiminnan tervehdyttäminen ja sitä kautta kannattavuuden parantaminen. Työnantajan tulisi myös selkeästi ymmärtää, mistä esimerkiksi kannattamattomuus on johtunut ja millä toimenpiteillä tavoitteisiin voidaan päästä. Työnantajalla tulisi myös olla alustava käsitys siitä, kuinka montaa työntekijää muutosneuvottelut koskevat ja millä tavalla: onko edessä irtisanomisia vai esimerkiksi osa-aikaistamisia?

Vaikka suunniteltu yrityskauppa voi luoda painetta toteuttaa liiketoiminnan tervehdyttämistoimenpiteet nopeasti, tulee muutosneuvotteluissa kuitenkin aina noudattaa määräaikoja sekä muita työnantajavelvoitteita. Muutosneuvotteluiden ja erityisesti työnantajavelvoitteiden dokumentointi on erittäin tärkeää tulevan yrityskaupan näkökulmasta, sillä tehtyihin toimenpiteisiin liittyvä riski siirtyy uudelle omistajalle yrityskaupan myötä, mikäli se toteutetaan osakekauppana. Jos taas kyseessä on liiketoimintakauppa, voidaan muutosneuvotteluista seuraavat mahdolliset vastuut rajata yrityskaupan ulkopuolelle, jolloin vastuu jää vanhalle omistajalle osakeyhtiön kautta.

 

Muutosneuvotteluiden vaikutukset yrityskauppaan

Mikäli yrityskauppa toteutetaan osakekauppana, tulee huomioida, että yhtiön työnantajavelvoitteet eivät lopu muutosneuvotteluiden päätyttyä. Muun muassa irtisanomisajoista tulee edelleen pitää kiinni. Mikäli uudella omistajalla ei ole tarvetta työntekijöille yrityskaupan jälkeen, voidaan työtekijät vapauttaa työvelvoitteestaan, mutta irtisanomisajan palkat tulee silti maksaa. Kauppakirjassa voidaan sopia, kuka kustantaa irtisanomisajan palkat, jos omistajanvaihdos tapahtuu ennen irtisanomisajan päättymistä.

Yrityskaupan ja omistajanvaihdoksen jälkeen uuden omistajan tulee myös huomioida työnantajan takaisinottovelvollisuus. Mikäli irtisanottujen työntekijöiden koulutus- ja osaamistasoa vastaavaa työtä on tarjolla yrityskaupan jälkeen, tulee työtä tarjota ensi sijassa irtisanotuille työntekijöille.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Neuvoimme palveluliiketoiminnan yrityskaupassa kauppakirjojen ja osakassopimuksen laadinnassa. Yhtiö ja sen nykyiset omistajat halusivat laajentaa omistajakuntaansa mahdollistaakseen tulevaisuuden kasvuinvestoinnit ja saadakseen uusia osaajia tukemaan seuraavaa
Mikko Leino
Ryhdytään yhteistyöhön.

Pyydä lisätietoja tai sovi maksuton konsultaatio. Ensimmäiset keskustelut ovat maksuttomia ja aina luottamuksellisia, eivätkä ne sido sinua mihinkään. Kykenemme yleensä jo tässä tapaamisessa kertomaan, mikä yrityksen myynnissä on järkevin polku edetä ja tarvittaessa opastamaan sinut myös muiden asiantuntijoiden luo.