Yrityskaupan yhteydessä suoritettavassa due diligence -prosessissa ESG-näkökohtien (Environmental, Social, and Governance) tarkastelu on noussut yhä tärkeämpään asemaan. ESG-due diligence ei ole vain suuryrityksiä koskeva ilmiö, vaan se on yhä merkittävämpää myös pk-yrityksille. Vastuullisuudesta on tullut keskeinen tekijä kaiken kokoisille yrityksille osana yrityskuvan rakentamista, riskien hallintaa ja arvon määrittämistä. Voit lukea tarkemmin yritysvastuun vaikutuksista pk-yrityksiin Vastuullisuus ja Yrityskaupat -blogisarjamme ensimmäisestä osasta.
Osana yrityskauppa ostaja tekee aina due diligence -tarkastuksen ostettavaan yritykseen tavoitteenaan ymmärtää sen liiketoimintaa ja kartoittaa mahdolliset riskit. Voit lukea due diligence -tarkastuksesta lisää täältä.
Tässä blogissa tarjoamme syvällisen katsauksen ESG-tarkastuksen sisältöön ja annamme käytännön vinkkejä pk-yrityksen omistajille vastuullisuustarkastukseen valmistautumisessa.
Mitä ESG-due diligence tarkastuksessa selvitetään?
Tyypillisesti due diligence -tarkastus pk-yritysten yrityskaupoissa jaetaan kolmeen osa-alueeseen: taloudelliseen, juridiseen ja operatiiviseen tarkastukseen. Vastuullisuuteen liittyvät selvitykset voidaan sisällyttää näihin kolmeen osa-alueeseen, tai vastuullisuustarkastus voidaan toteuttaa erillisenä neljäntenä osa-alueena.
ESG-due diligence -tarkastuksessa ostaja käy läpi yrityksen toiminnan vastuullisuutta ympäristön (E), sosiaalisen vastuun (S) ja hyvän hallintotavan (G) näkökulmista. Jokaisella osa-alueella tarkastellaan sekä yrityksen käytäntöjä että niiden dokumentointia. Tarkastuksen kohteena voivat olla esimerkiksi seuraavat käytänteet ja dokumentit:
Ympäristö (Environmental)
Ympäristövaikutus:
Miten yrityksessä dokumentoidaan ympäristövaikutuksia? Dokumentaation tulisi kattaa muun muassa energiankulutus, päästöt, jätteenkäsittely, veden käyttö ja muut olennaiset ympäristövaikutukset.
Luvat ja sertifikaatit:
Onko yrityksellä tarvittavat ympäristölupien dokumentit? Onko yrityksellä ympäristösertifikaatteja? Esimerkiksi ISO 14001 -sertifikaatti voi viestiä ostajalle merkittävästä lisäarvosta.
Vastuullisuusraportointi:
Jos yritys raportoi ympäristövaikutuksistaan, vaikka se ei olisikaan sille lakisääteistä, tämä osoittaa ostajalle sitoutumista avoimeen vastuullisuusviestintään.
Riskienhallintasuunnitelmat:
Miten yritys hallitsee ympäristöriskejä, kuten saastumista tai luonnonvarojen kulutusta? Onko yrityksellä suunnitelmia tai varautumistoimia esimerkiksi ilmastoriskien osalta?
Sosiaalinen vastuu (Social)
Työntekijöiden oikeudet ja työolosuhteet:
Miten yritys varmistaa reilut työolosuhteet ja työntekijöiden oikeudet? Tarkastuksessa käydään läpi muun muassa työsopimukset, työaikakäytännöt, työturvallisuusasiakirjat ja tasa-arvosuunnitelmat.
Työturvallisuus:
Työturvallisuus on erityisen tärkeä fyysistä työtä sisältävillä aloilla. Ostaja tarkistaa, onko yrityksellä selkeät ohjeet ja säännöt turvallisen työympäristön takaamiseksi sekä koulutustiedot työntekijöiden turvallisuudesta.
Toimitusketjun hallinta:
Ostaja saattaa kiinnostaa yrityksen alihankkijoiden vastuullisuusasiat. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen sopimukset sen alihankkijoiden kanssa tulisi sisältää vastuullisuuskriteerejä.
Sidosryhmien sitouttaminen:
Miten yritys ottaa huomioon sidosryhmien, kuten asiakkaiden, alihankkijoiden ja yhteisön, tarpeet ja odotukset? Esimerkiksi vapaaehtoiset sitoumukset paikallisyhteisön tukemiseen tai asiakaspalautteen järjestelmällinen huomioiminen voivat lisätä yrityksen arvoa ostajan silmissä.
Hyvä hallintotapa (Governance)
Eettiset toimintaperiaatteet:
Onko yrityksellä dokumentoidut eettiset toimintaperiaatteet? Näihin kuuluvat esimerkiksi korruption vastaiset käytännöt, lahjonnan estämisohjeet ja muut reilun liiketoiminnan periaatteet.
Johtamisen ja hallituksen dokumentaatio:
Hyvä hallintotapa edellyttää selkeyttä ja avoimuutta yrityksen päätöksenteossa. Ostaja tarkastaa, onko yrityksen hallinto riittävän läpinäkyvää ja onko johdon toimet vastuullisesti dokumentoitu.
Tietosuoja:
Tietosuoja ja yksityisyyden suoja ovat yrityksen vastuullisuudelle erittäin tärkeitä. Ostaja tarkistaa yleensä, onko yrityksellä asianmukaiset dokumentit tietosuoja-asetuksen (GDPR) noudattamiseksi.
Compliance-käytännöt:
Noudattaako yritys kokonaisuudessaan kaikkia sen toimintaan sovellettavia säädöksiä ja säännöksiä? Ostajaa kiinnostaa, toimitaanko yrityksessä lakien ja säädösten, yrityksen sisäisten arvojen ja toimintaperiaatteiden sekä sidosryhmien odotusten mukaisesti.
Käytännön vinkkejä pk-yritykselle ESG-due diligence -prosessiin valmistautumisessa
Pk-yrityksille ESG-tarkastuksen vaatimat dokumentit ja selvitykset saattavat tuntua monimutkaisilta ja työläiltä, mutta huolellinen valmistautuminen helpottaa prosessia. Tässä muutamia käytännön vinkkejä:
Laadi vastuullisuuspolitiikka ja dokumentoi perusasiat
Kokoa ennakkoon perusdokumentaatio, kuten ympäristöasioihin, henkilöstöön ja eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyvät asiakirjat. Vaikka yritys olisi pieni, selkeästi dokumentoidut vastuullisuuskäytännöt osoittavat ostajalle, että vastuullisuus otetaan vakavasti.
Varmista lupa- ja compliance-asiat
Tarkista, että kaikki toimialasi vaatimat luvat ovat ajan tasalla ja dokumentoitu. Tämä sisältää myös mahdolliset ympäristölupien ja työsuojelumääräysten noudattamisen. Mahdolliset puutteet voivat heikentää yrityksesi arvoa ja vaikeuttaa kauppaa.
Yhteistyökumppanien vastuullisuuskäytännöt
Ostajat saattavat tarkastella myös toimitusketjun vastuullisuutta. Jos yritykselläsi on alihankkijoita tai yhteistyökumppaneita, varmista, että he täyttävät vastuullisuuskriteerit. Tätä voidaan edistää esimerkiksi sisällyttämällä vastuullisuusvaatimukset alihankintasopimuksiin.
Kartoita riskit ja valmistaudu niistä keskusteluun
Ostaja haluaa ymmärtää yrityksen vastuullisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot. Tee ennakkoon kattava riskiarvio esimerkiksi ympäristö- ja henkilöstöriskeistä, ja valmistaudu kertomaan, miten näitä riskejä on hallittu ja miten niiden hallintaa suunnitellaan tulevaisuudessa.
Osoita sitoutuminen jatkuvaan vastuullisuustyöskentelyyn
Vastuullisuus on harvoin täysin valmis. Jos yrityksellä on suunnitelmia vastuullisuuden kehittämiseksi tai uusia tavoitteita, dokumentoi ne ja kerro niistä avoimesti. Ostajalle voi olla arvokasta nähdä, että vastuullisuus ei rajoitu pelkkään dokumentointiin, vaan se on kiinteä osa liiketoiminnan jatkuvaa kehitystä.
Miksi ESG-dokumentointi kannattaa?
Vaikka ESG-dokumentointi ja vastuullisuuskäytännöt eivät ole pk-yrityksille aina lakisääteistä, niihin panostaminen voi tuoda merkittävää lisäarvoa yrityksen myyntiprosessissa. Hyvin hoidettu ESG-dokumentaatio antaa ostajalle luottamuksen siitä, että yritys hallitsee keskeiset riskit ja toimii vastuullisesti. Tämä voi parantaa kauppahintaa ja helpottaa yrityskauppaneuvotteluja.
Vastuullisuusasioiden laadukas dokumentointi osoittaa ostajalle, että yritys toimii kestävällä pohjalla ja on valmis vastaamaan vastuullisuushaasteisiin. ESG-näkökohtien huomioiminen ei ole vain tapa täyttää nykyisiä vaatimuksia, vaan myös keino rakentaa arvokasta liiketoimintaa ja tehdä yrityksestä tulevaisuudessa houkuttelevampi yrityskaupan kohteen.